Melkein sairas kaniini ja kesä.

Töitä on enää kaksi viikkoa! Siis toisia töitä, nyt teen kaksia päällekäin ja siksi tälle blogille ja ompelulle on jäänyt vähemmän aikaa. Oikein lasken päiviä kesäkuun alkuun, kun toinen työ loppuu ja minulla on aikaa paneutua tähän blogiin. Minulla on nimittäin monta ideaa, joita vain ei ole ollut aikaa toteuttaa. Mutta pian...

Pinja on viikonloppuna hieman kipeä. Se ei ole oikeastaan koko elämänsä aikana sairastanut, joten helpolla ollaan päästy. Nytkin se onneksi vain puoli päivää nirsosi raksuja ja kauraa. Kuivattu siankärsämö ja tuore porkkana onneksi maistuivat, niillä mentiin iltapäivään, jolloin neiti söi lopultakin edellisen päivän iltapalapellettinsä. 

Siankärsämö on oiva herkku. Kerään sitä aina kesäisin, kuivaan ja säilön kenkälaatikkoon. Kun pupu näyttää menevän ummelle päin, siankärsämöt astuvat kehiin. Jokainen kanini on tykännyt niistä niin paljon, että pitää olla oikeasti jo ummella jos ei syö. Ajoissa kun huomaa, et nyt kani ei ole ihan oma itsensä, niin heti vain kärsämöt kehiin. Siankärsämöt siis auttavat vatsavaivoihin. Tiedän, että jotkut ovat asiasta toista mieltä, mutta meillä on jo kymmenen vuotta hoidettu ummetus siankärsämöillä ja ananasmehulla ja aina on vuorokaudessa parannuttu. Parafiinia olen antanut vain pari kertaa. 

Nyt Pinja on taas oma ahmattiutensa. Löysin myös lopultakin ulkoa paikan josta kerätä ruohoa sille. Täällä nääs on joka puolella autoteitä ja missä ei ole autoja on irtokoiria. Viikonloppuna käytiin miehen kanssa kävelyllä, seikkailtiin uudessa paikassa ja tajusin pellonpientareen joka ei ole koirien sanomalehtikoju. Pinja sai tuomiseksi ekat ruohot ulkoa tälle kesälle ja kylläpä se tykkäsi. 

Pääkallovaljaat, koko M ja tähtivaljaat, koko S.

Tähtivaljaat tilauksesta.

Tähtiä.

Meidän parvekkeella on pupu.