Kanit ja eläintensuojelu

Moni varmasti on huomannut lehdistä tai vaikka Facebookin kaniryhmissä juttua Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistyksen tilanteesta. Esimerkiksi Huomenta Suomi kertoi asiasta tänään. Yhdistyksellä on tällä hetkellä nelisenkymmentä kania etsimässä rakastavaa kotia, ja jo sijoituskodeista on kova kysyntä.

Koska rescuekanit ovat omalla sydämelläni vahvasti, päätin blogata aiheesta. Itselläni on ollut kaksi rescuekania ja vielä joskus meille muutta sellaisia lisää...oisi vaan tilaa. Ystävänpäivänä bloggasinkin jo tarinan Lyytistä ja ystävyydestä. Bloggaan huomenna arvonnan kera tarinan toisesta rescuekanista, joka jätti tassun jäljen sydämeeni. Nyt haluaisin kuitenkin kertoa, siitä millaista työtä eläinsuojeluyhdistykset vapaaehtoisineen tekevät.

Eläinsuojeluyhdistykset toimivat omalla alueellaan, ja kaikkien Suomen yhdistysten tiedot voi saada Suomen eläinsuojeluyhdistykset -kattojärjestön sivujen kautta. Yhdistykset pyrkivät parantamaan eläinten oloja neuvomalla ja kertomalla eläinsuojelusta kansalaisille esimerkiksi tapahtumien, tiedotteiden ja koulutuksen kautta. Lisäksi niillä on tiedossaan vapaaehtoisia ihmisiä, jotka majoittavat kodittomia eläimiä kunnes niille löytyy pysyvä koti. Tätä toimintaa kutsutaan sijaiskotitoiminnaksi. 

Miten kani päätyy sijaiskotiin?

Kysyin rescuekaneista Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistyksestä. Muista eläimistä vastaava Sari Mäyränpää kertoi, että yleensä kanin omistaja ottaa heihin yhteyttä halutessaan luopua kanista. Luopumisen syitä ovat yleisimmin allergia, pitovaikeudet ja elämäntilanteen muutos, vaikka ainahan ei voi olla varma todellisesta syystä. Valtaosa kaneista tulee lapsiperheistä, kun taas perheet joissa on vain aikuisia adoptoivat kaneja eniten. Mäyränpään mukaan osa ihmistä ostaa kanin harkitsemattomasti, eivätkä selvitä kanin lajityypillisiä tarpeita. Myös pentutehtailu on näkyvissä.

Koditon kani sijoitetaan yhdistyksen sijaiskotiin. Sijaiskodit on valittu huolellisesti, jotta kanin olisi mahdollisimman mukavaa odotella pääsyä vakituiseen kotiin. Sijaiskodin valintaan vaikuttavat kodissa jo olevat lemmikkieläimet. Pesulta tuleva kani on aluksi eristettävä kaikista muista eläimistä, sillä ei ole varmaa kantaako se jotain tarttuvaa tautia. Sijaiskodissa jo mahdollisesti eläviä kaneja ei siis riskeerata. Lisäksi kanin majoittaminen koiralliseen tai kissalliseen kotiin ei aina ole fiksua. Pesu vaatii sijaiskodilta kanille mahdollisuutta riittävään vapaana oloon. Sijaiskodin on oltava luotettava, pidemmäksi ajaksi sitoituva ja hyvin tavoitettavissa.

Kani saattaa viettää sijaiskodissa jopa kaksi vuotta. Parhaissa tapauksissa puhutaan viikoista tai kuukausista, mutta yleensä uuden kodin löytymiseen menee puoli vuotta. Tavanomaisena vuonna Pesun kautta kulkee Mäyränpään mukaan 10-20 kania. Nuoret urokset ja parina kotia etsivät odottavat yleensä kotiaan pidempään. Kysyntää on naaraskaneille nuoren (leikatun) uroksen kaveriksi sekä vanhemmille uroksille leskinaaraiden seuraksi. Pesu leikauttaa kaikki kanit ennen kuin luovuttaa ne eteenpäin, joskin vanhempien naaraiden kohdalla harkitaan onko leikkaus liian riskialtista.

Olivia

Kuinka kaneille valitaan kodit?

Mäyränpää on itse mukana valitsemassa kaneille koteja. Halukkaan kaninhankkijan on ensin soitettava hänelle. Henkilöä haastatellaan ja mikäli kuulostaa hyvältä, hän saa tilaispäiskodin numeron. Kun tilaispäiskodistakin on haastateltu kanin hankkijaa ja yhä vaikuttaa hyvältä, kania voi tulla katsomaan. Yleensä kania ei saa ensimmäisellä tapaamiskerralla mukaansa, pitkän matkan takia voidaan tehdä poikkeus. Siinä tapauksessa on keskesteltu paljon ja kanin pysyvän majoittamisen täytyy olla varmaa. Tilapäiskoti saa siis kieltäytyä luovuttamasta kania ehdokkaalle, joka ei vaikuta kanille hyvältä kodille. 

Kanin hankkimiseen ei tarvitse aikaisempaa kanikokemusta. Tulevan kodin on kuitenkin pystyttävä tarjoamaan kanille jatkuva liikkumamahdollisuus, Mäyränpää huomauttaa ettei kolmen tunnin iltajuoksentelun tarjoaminen riitä kanille liikunnaksi. Lisäksi kaneja ei luovuteta yksineläjiksi, vaan niillä täytyy olla kanikaveri tiedossa. Kanikohtaisesti huomioidaan luonnollisesti myös muut tekijät kuten stressaako kani esimerkiksi lapsia tai koiria. 

Notte kyselee kuinka voi auttaa. 

Kuinka voin auttaa?

Rescuekaneja (ja muita eläimiä) voi auttaa monella tapaa. Yhdistykset pyörivät lahjoitusvaroin, ja ottavat mielellään vastaan esimerkiksi ylimääräiset kanitavarat, joita kaniholistien nurkissa välillä pyörii. Tietysti yhdistyksiä voi tukea myös rahallisesti ostamalla kannatustuotteita, maksamalla jäsenmaksun ja muuten vain lahjoittamalla rahaa. Kannattaa tutkia oman alueen eläinsuojeluyhdistyksen kotisivuja ja löytää sieltä oma juttunsa. Mukaan voi lähteä monella tapaa, yhdistyksissä ei koskaan ole liikaa aktiivisia. 

Mäyränpää kuvaa parhaiksi hetkiksi työssään sen, kun näkee kanin onnellisena uudessa pysyvässä kodissa. Tai kun uudesta kodista tulee hienoja terveisiä ja kanin kuulumisia.