Kanien hyppytreenit

Treenattiin tänään pupujen kanssa esteitä. Ensin 13-senttinen pysty, sitten 23-senttinen viistoeste. Ideana oli enemmän treenata radalla etenemistä ja Muumin kanssa myös viistoa estettä. Pinjallehan nuo oli tosi helppoja, mutta hyvä joskus hypätä semmoistakin.

Viistoeste, vaikkei kuvasta ihan näykään.

Muumi hyppäsi ekaa kertaa tuota viistoa ja alkuun oli vähän hämmentynyt. Takajalkatähystäjänä se tavoilleen uskollisena nousi tassuilleen ja tsekkasi esteen yli. Kun kannustin hyppämään, niin hyppäsi - ja yli meni! Seuraavalla kerralla ei enää epäilyttänyt, vaan suorilta paineli yli. 

Pinja meni liian lujaa kameralle :D

Pinjalla puolestaan meni kaasu jo sylissä pohjaan. Jalat alkoi viuhua ennen kuin ne koski maata, ja kun laskin maahan niin kiisi esteiden yli jatkaen matkaa aina parvekkeelle asti. Pinja rakastaa parveketta, se tsekkaa aina heti häkistä päästyään, onko portti auki, ja jos on, onko parvekkeen ovi auki. 

Minä olen hyppääjän poika, lähes hyppääjä siis itsekin...

Tänä aamuna join kahvit parvekkeella aurinkotuolissa. Pinja pomppi ympäriinsä siinä ja oli niin kiva aloittaa rauhallisesti sunnuntai-aamu. Muumi on käynyt parvekkeella kerran. Sillä ei ole samanlaista hinkua sinne, mieluummin leikkii kaapin alla tunnelileikkiään...

Muumille menee usein just tuo korva vaakaan! :D

PS. Ensi viikolla kirjoittelen sitten jonkun artikkelitekstin kanien totuttamisesta toisiinsa ja tapauskertomusta näistä vintiöistä. Innostuttaa ja jännittää jo valmiiksi, mitä tuleman pitää kun puput pääsee yhtä aikaa vapaaksi huomenna tai ylihuomenna!