Joulun taikaa...

Kuusen alla on kummaa puhinaa, 

karvaisen kuonon jouluista tuhinaa, 
heilahtaa kuusen katveessa tassu, 

kurahtaa vihreän varjossa massu, 

joulukani on asialla, 

oksien peitossa kuusen alla. 

Kanilla mielessään jouluiset ilot, 

porkkana, lahjat ja omenakilot. 

Siksipä heilahtaa karvainen tassu, 

siksipä kurisee massu, 

että on aihetta hetkinen vartoa, 

odottaa, paastota, punota vartoa.

Jälkeen koulun on odotus joulun, 

kaikkein kauneinta maailmassa. 

Kanin mielessä joulu välkkyy, 

kynttilän valo silmissä läikkyy, 

mieli on auvoinen, mieli on avoin, 

viettääkseen joulua jouluisin tavoin.

Uppo-Nallen jouluruno, Elina Karjalainen. 

Alkuperäisen runon karhu korvattu kanilla ja purkki porkkanalla.

PS. Pinja nakitti joulukuvan tänä vuonna Muumille ja ilmoittautui itse vapaaehtoiseksi kuvauspalkkion syöjäksi.