Pupujen joulu

Meillä kanit ovat perinteisesti saaneet joka joulu omat pakettinsa. Tänä vuonna en paketoinut lahjoja, koska ainakin pallon paketointi olisi ollut vähän haastavaa. Ostin kaksi lahjaa, kun kanejakin on kaksi, mutta en nimennyt mitenkään kumpi oli kummalle. Eli kaksi yhteistä lahjaa.

Annoin pupuille ensin tuon pajupallon, jonka sisällä on kaksi puista pallokeppisysteemiä ja jotain kasvia. Pinja rakastaa pajupalloja ja koska Muumikin on jyrsimisintoilija, niin arvelin tosi suuren pajupallon olevan mieluinen lelu. Olihan se, mutta hieman yllättäen Pinja puuhaili sen kanssa paljon pidempään kuin Muumi. 

Tykkään tästä kuvasta, koska se jotenkin ilmentää noiden kaveruutta.

Nyt myöhemminkään Muumi ei ole ihan kauheasti järsinyt palloa, mutta Pinja on. Mieluinen lahja pallo on kuitenkin ollut kummastakin pupusta. Puput saivat lahjaksi myös punotun porkkanan. Muumi söi heti porkkanan naatit ja kuritti porkkanaa huolella. Se siis heittelee sitä ilmaan ja hakkaa lattiaan. Toki porkkana kävi jo uimassa juomakupissakin... Porkkana oli siis Muumin suosikkilahja, vaikka on Pinjakin sitä innolla repinyt. 

Tarkoitukseni oli ulkoilla Muumin kanssa jouluna, mutta kylmä ja märkä sai meidät pysymään sisällä. Olisikin ollut lunta, niin oltaisiin käyty juoksemassa lumirallia, mutta nyt ulkona olisi vain kurannut tassut ja kastellut turkin. Muumi ja Pinja rallasivat tosin sisällä. Vietettiin joulua maalla ja puput käytti heti hyödyksi koko talon läpi ulottuvan vintin. Siinä pystyy kiihdyttämään kunnolla vauhtiin, kun ei heti tule seinä vastaan.

Hippaakin taidettiin vähän leikkiä, kun kerrankin oli tilaa juosta toista karkuun ja piiloutua. Välillä puput sitten säikähteli toisiaan, kun toinen hyppäsi yllättäen eteen. Minä istuin vintin lattialla ja luin James Herriotin Elämäni koirat -kirjaa. Vieressä tietysti rasiallinen suklaata, jota jouluna kuuluu syödä. Suklaani olivat paperillisia ja rapistelin, mikä aiheutti kaneille herkkukaipuun. Niinpä suklaarasian vieressä oli pussissa kauraa ja pellettejä, joita ohi pomppivat kanit pysähtyivät välillä pyytämään. Toimin siis silitys- ja herkkuautomaattina, jota tultiin tökkimään nenällä kesken leikkien ja sitten taas mentiin. Oivallinen tapa viettää joululomaa.