Vuoden viimeisenä päivänä on hyvä summata yhteen vuoden tapahtumia. Alkuvuodesta 2015 aloittelimme Pinjan kanssa estekisoja kunnolla. Oltiin kisattu vuoden 2014 vikoissa ulkokisoissa ekaa kertaa ja oli jäänyt kisausinto päälle. Helmikuussa osallistuttiinkin Klaukkalassa sekä helppoon mutkaan että suoraan.
Suoralta ei saatu tulosta Pinja jännittäessä liikaa hälinää, mutta mutkan alkaessa Pinja oli jo sinut hälinän kanssa. Päästiin maaliin kahdella virheellä ja jänes hyppäs puhtaasti muun muassa vesiesteen, vaikka ei ollut ikinä ennen edes nähnyt sitä. Esteratojen välissä Pinja kävi pyörähtämässä myös pet-pöydällä ja nappasi luokkavoiton ja oli BIS4-kani. Kisailuvuosi lähti siis oikein loistavasti käyntiin.
Kuva: Henna V. |
Seuraavat estekisat oli sitten toukokuun alussa Puotinharjussa. Kostea päivä toi korkeutta ja nopeutta neidin pomppuihin, ja Pinja kaahaili esteuransa parhaimman tuloksen. Virheetön rata ja sijoittuminen seitsemänneksi. Toukokuun lopulla sattui kuitenkin estetreeneissä kohtalokas hihnan sotkeutuminen. Tämän seurauksena valjaat pyörähti kanin päällä ja Pinja säikähti niin kovasti, ettei sen kanssa kisaamisesta ole tämän jälkeen tullut oikein mitään. Koitan kotioloissa pikkuhiljaa treenailla valjasjännitystä pois, mutta kisakentille Pinja ei palaa, ellei jännitys häviä kokonaan.
Esteitä Pinja ei ole kuitenkaan täysin jättänyt, nyt se hyppää vain omaksi ilokseen sisällä irtona. Sisällähän meillä pääsääntöisesti esteitä muutenkin treenaillaan. Se hyppää aina koko radan itsenäisesti, kun sen radan alkuun lykkää. (Rata = 2-3 estettä, enempää ei ole :D ). Muumi hyppää tietysti sisälläkin valjaissa, et saadaan treenattua kisoihin kunnolla.
Pinjan onnettomuus ja valjasjännitys harmittaa tietysti hieman, koska jänö oli hyvässä vedossa kisoissa. Toivoin keväällä vähän, että oltaisiin klassauduttu edes suorassa keskivaikeaan sen kanssa, koska taitoa jänöllä on. Pinja on kuitenkin jo neljävuotias, joten en olettanutkaan että sen kanssa kisaisin kovin tavoitteellisesti tai haastavia ratoja. Pipsan kanssa kisaaminen synnyttikin ajatuksen siitä, kuinka kivaa olisi jos Pinjalle ystäväksi hankittava kani voisi olla myös estekani.
Muumin tuli taloon heinäkuussa oli ehdottomasti vuoden kokokohta sekä minulle että Pinjalle. Piitu nuortui silmissä, kun se päätti jättää päiväunet väliin ja alkaa puuhailla Erittäin Tärkeitä Kanien Toimia, kun toinen pitkäkorva oli katselemassa. Pinja on aina ollut topakka tapaus ja jännitin aika paljon miten se hyväksyisi kaverin itselleen pitkän yksin elon jälkeen. Mutta Pinjan mielestä Muumi oli tosi kiva kaveri alusta asti.
Muumin takia käytiin pitkästä aikaa eläinlääkärissä, onneksi vain kastraatiossa. Hippasen hoitotoimenpiteitä Muumi toki vaati, aluksi silmäkulmansa takia johon velipoika oli purrut, sitten kastraatiohaavan takia. Mutta kaikki sujui hyvin ja Muumi solahti meidän perheeseen loistavasti.
Muumin kanssa kisailtiin esteissä neljät kisat syksyllä. Herralla on saaliina yksi klassauspiste helposta suorasta ja loistavaa kokemusta. Muumin veljet pärjäili loistavasti ja oli kiva seurata velipoikien suorituksia kisoissa. Loppujen lopuksi Jänö ja Muumi sijoittuivat muuten Vuoden hyppykani -kisassa samalla sijoitukselle, eli saivat ihan yhtä surkeat pisteet molemmat :D
Kuva: Vera L |
Muumin ja Pinjan totutus toisiinsa sujui siis mutkattomasti sen jälkeen kun Muumi oli leikattu ja saanut haavansa paranneltua. Pinja ja Muumi touhuavat päivittäin yhdessä, nukkuvat vierekkäin ja Muumi herrrasmiehenä nuolee Pinjan naaman aika ajoin. Muumi on jo oppinut, että Pinja syöksyy ruokakipolle ja iskee hampaansa siihen mikä ekana on edessä. Enää ei siis lennä karva, vaan Muumi loikkaa viime hetkellä sivuun, antaa Pinjan ahmia suun ruokaa täyteen ja tassuttelee sitten rauhallisesti sen viereen syömään.
Naksutuskoulutuksessa ollaan edetty niin paljon, että kumpikin kani seisoi takajaloillaan pyynnöstä jouluna sukulaisten edessä. Jännää se pupuista oli, mutta niinpä vain kosketuskepin avulla temputtivat yleisölle! Kaiken kaikkiaan tämä oli tosi hyvä vuosi: meille muuttanut Muumimies on ilahduttanut päiviämme ja Pinjakin on pysynyt täysin terveenä.
Hyvää uutta vuotta 2016 jokaiselle blogini lukijalle!
Kiva kuulla et Muumi on tuonut iloa arkee sinne teille:) korjaan vielä muumillahan on klassauspiste mun muistaakseni suoralta radalta. (Nimettömänä tulee, mutta johannahan täällä kirjottelee)
VastaaPoistaOlet oikeassa, suoralta se on. Miksi mä olen ajatellut jo pitkään, että se on mutkalta. Mutta hyvä, että joku muistaa :D
PoistaMuumista on ollut paljon iloa. Se on niin kauhean touhukas ja utelias kaveri että. Kivaa myös, että on joku Pinjaa isompi kaveri sylitettävänä, epäilen että tuo on lähempänä kolmea kiloa kuin kahta. Pitäisi panna puntariin :D
ihana vuosi on kyllä teillä ollu http://pikkukaniinienelamaa.blogspot.fi
VastaaPoista