Katsoin keskiviikkona sääennusteesta, että Helsinkiin on luvattu sadetta. Mietin jaksanko maksaa Muumin osallistumismaksua, koska tiesin että jos lauantai-aamuna sataisi vettä olisi hirmuinen houkutus kaivautua takaisin peiton alle. Olin nimittäin kohtuu väsynyt työviikon jälkeen.
Koska työni vaikuttaa nyt hieman bloggaamiseeni ja ompeluuni niin sananen siitä tähän väliin. Mulla menee puolitoista tuntia aamulla ja saman verran illalla työmatkoihin uuteen työhöni. Se onkin ainut huono puoli uudessa työssä. Se nimittäin pakottaa heräämään kuudelta ja syö illasta aikaa puuhailla kotona. Sen takia olen keskittänyt ompeluni viikonlopuille. Ja kun teiltä - ihan huippua kyllä - on tullut valjastilauksia valtavasti, niin tilausjono on hieman paisunut.
Myös sähköpostilaatikkoni on räjähtänyt. Mutta ei se haittaa! Ihanaa kun lähetätte minulle postia! Yritän parhaani mukaan vastata jokaiselle ja toimittaa tilauksia. Kiitos kaikille kärsivällisyydestä ja niistä ystävällismielisistä muistutuksista, jos olen vahingossa jättänyt vastaamatta jollekin.
Noniin, mennäänpä lauantaihin ja ihanan aurinkoisen kesäiseen päivään. Pakkasin Muumin laatikkoon ja suuntasin Puotinharjun hiekkakentälle estekisoihin. Muumi hyppäsi helpon suoran. Osallistuvia kaneja oli valtavasti, yhteen hyppykierrokseen meni puoltoista tuntia. Oli ilo nähdä, että uusia harrastajia on uskaltautunut kisakentille. Jee!
Rata näytti tältä |
Muumista näki kuinka se nautti päästä ulos. Se puuhaili hirmuisen innoissaan nurmikolla ja hiekalla. Värisytteli nenäänsä ja oli niin auvoisen näköinen. Pikkukaivurina se olisi tietysti halunnut kaivaa kenttään ison montun, mikä minun oli kuitenkin estettävä. Hiekkakenttä ei oikein ole sovelias paikka montuille.
Muumi loikki ensimmäisen kierroksen iloisesti itsenäisesti vauhdilla tokavikalle esteelle saakka. Siinä se stoppasi ja kaksi viimeistä estettä sain hieman kannustaa sitä, mutta reippaasti poika paineli maaliin saakka. Harmittavasti Muumeli meni taas kakkoskerholaisena, eli tiputti kahdella esteellä. Olisin ollut hirmuisen tyytyväinen yhden virheen rataan, mutta täytyy olen toki ylpeä Muumista nytkin. Se ei ole ihan hirmuisesti treenaillut ja nämä olivat ensimmäiset ulkokisat sitten viime syksyn. Se näkyikin ehkä siinä, että toisella kierroksella Muumi ei enää jaksanut hypätä. Taisi olla niin innoissaan kesäpäivästä, että väsähti, vaikka yritin lepuuttaa sitä boksissa. Niinpä me keskeytimme ja lähdimme kotiin nukkumaan.
Joka tapauksessa jäi hyvä fiilis. Tästä on hyvä lähteä kisakauteen, kyllä Muumi vielä ne klassauspisteet metsästää :) (sillähän on jo yksi piste karvaisten housujensa takataskussa)
Siinä se fiilistelee. |
PS. Ette saa yhtään hyppykuvaa kisoista, koska ekalla kierroksella Muumi meni liian kovaa, että olisi sattunut kenenkään kameraan ja tokalla ei ollut mitään nähtävää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti