Uutinen, joka on kuultava (vaikkei haluaisi)

Kuva: Wikimedia commons

RHD eli Rabbit Hemorrhagic Disease. Totta puhuakseni en ollut kuullut siitä aikaisemmin, mutta nyt on ollut pakko kuulla. Kyseistä sairautta aiheuttava virus on tavattu Suomessa ensimmäistä kertaa Helsingin villikanien keskuudessa. Tiettävästi virus on levinnyt myös Espooseen. 

Lehdissä on kerrottu viime päivinä Käpylän yllättävistä citykanikuolemista. Evira ja ympäristökeskus kehottivat pääkaupunkiseutulaisia pitämään lemmikkikanit sisällä ja välttämään tuoreruuan keräämistä kaneille ulkoa. Samalla selviteltiin, mikä virus on kyseessä. Tänään Evira tiedotti kuolemien takana olevan kalikiviruksen aiheuttaman RHD:n.

Helsingin yliopiston Lemmikanitutkimuksen Facebook-sivujen mukaan RHD on hyvin säilyvä virus. Se kestää pakastamista, säilyy ympäristössä kuukausia ja kestää yli tunnin 50 asteen lämpötilaa. Se tarttuu eritteiden välityksellä, mutta myös likaisen ympäristön kautta sekä verta imevien hyönteisten välityksellä. 

Kanien verenvuotokuumetauti (niin se suomennetaan) kuulostaa ihan kamalalta jo sanana, eikä edellä mainitut viruksen ominaisuudet saa hurraamaan. Lähinnä pyörittelemään huolestuneena päätään. Toivottavasti tämä virus saadaan torpattua, eikä siitä tule lemmikkikaniharrastajien riesaa. RHD:tä on olemassa kahta kantaa: RHD1 on perinteinen kanta ja RHD2 on uusi. Lemmikkikanitutkimuksen mukaan RHD1 on vakavampi, johon 90 % sairastuneista kaneista kuolee. 

Kuva: Wikimedia commons

Taudin oirekuva on hermostolliset oireet, hengitystieoireet, apattisuus ja huono ruokahalu. Virus leviää kudoksiin, erityisesti keuhkoihin, maksaan ja pernaan, joissa se aiheuttaa verenvuotoja. Maksaan iskee maksatulehdus, joka kuolioituu. Kuume nousee yli 40 asteen ja kani kuolee hyvinkin nopeasti sairastuttuaan, yleensä 12 tunnin kuluessa. 

RHD1-virusta on ollut Euroopassa 1990-luvulta lähtien, mutta RHD2 on vain muutaman vuoden ikäinen riesa. Esimerkiksi Ruotsissa on ollut molemman viruskannan aiheuttamia laajoja epidemioita. 

Molempiin kantoihin on olemassa lemmikkikaneille annettava rokote, joka vähentää oireita ja kuolleisuutta. Suomessa rokotteita ei kuitenkaan ole saatavilla (eihän virusta ole ennen ollut meillä!) Lemmikkikanitutkimuksen mukaan rokotteiden saatavuutta Suomeen selvitellään parhaillaan. Sopivan rokotteen löytämiseen toki tarvitaan vielä lisätietoja viruksesta, joka citykanien keskuudessa nyt jyllää. 

Tämän uutisen myötä Pinja ja Muumi saavat unohtaa oman viljelypalstansa. Meillä lähimmät citykanit asustelee puolentoista kilometrin päässä, joten enpä kasvata kaneille mitään ulkona tänä kesänä. Katsotaan saisinko kasvatettua porkkanoita isossa ruukussa parvekkeella. Viljelylavan uusiksi laittaminen ja se ettei pk-seudulla voi pitää estekisoja ainakaan kuukauteen ovat kuitenkin vain pieni juttu. Tärkeintä on, että yksikään lemmikkikani ei saa virusta ja citykanitkin pääsisivät epidemiasta eroon. Suomessa ei ole tarvinnut rokottaa kaneja, joten toivotaan että jatkossakin meillä vallitsisi hyvä tilanne kanien sairauksien suhteen. 

Bloggauksen lähteet ja lisätietoa aiheesta:

Evira

Lemmikkikanitutkimuksen Facebook

RHD:sta englanniksi

Onnea pupumammat!

Eilen siivottiin. Tai siis minä siivosin, Muumi kulki istumassa aina siinä missä ei pitänyt ja Pinja tökkimässä minua. Voin kertoa, että on mukavaa siivota, kun yksi kani tökkii käsiin ja jalkoihin ja toinen pyrkii asettamaan pyöreän karvaisen takamuksensa aina harjan ja rikkalapion väliin. Lopulta saatiin siistiä ja pupuilla oli koko ajan hauskaa. Paitsi sen ajan kun imuroin. Sen ajan ne lymyilivät sängyn alla ja mulkoilivat imuria pahasti. 

Kohta koittaa pupujen porkkanamaan kylvöt. Kävin tänään muokkaamassa viljelylavan mullan ja nyppimässä juolavehnän juuria pois. Voikukan juuria säästin. Kanssaviljelijät saa tänäkin kesänä ihmetellä, miksi porkkanapenkkini sivussa on voikukkaviljelmä. 

Ihanan aurinkoinen viikko on tiennyt sitä, että pupuille on kasvanut hyvin tuoretta. Minulla on ikkunalaudalla kasvamassa ohraa pupuille. Pinja tykkää siitä hirmuisesti, Muumi ei oikein ole innostunut jostain syystä, mutta porkkanaa se on innolla nakerrellut senkin edestä.

Kuva: Johanna B.

Muumi haluaa lähettää blogin kautta äitienpäiväterveiset äidilleen Pitkäkorvien planeetalle. (Mihin Pinja huomautti jotain mammanpojasta.) Tämä oli ainut kuva, jossa Muumi on äidin kanssa. Siinä on muutama sisarus ja kaveri myös. 

Onnea siis sekä ihmis- että pupuäidit!

Puotinharju 30.4.

Katsoin keskiviikkona sääennusteesta, että Helsinkiin on luvattu sadetta. Mietin jaksanko maksaa Muumin osallistumismaksua, koska tiesin että jos lauantai-aamuna sataisi vettä olisi hirmuinen houkutus kaivautua takaisin peiton alle. Olin nimittäin kohtuu väsynyt työviikon jälkeen. 

Koska työni vaikuttaa nyt hieman bloggaamiseeni ja ompeluuni niin sananen siitä tähän väliin. Mulla menee puolitoista tuntia aamulla ja saman verran illalla työmatkoihin uuteen työhöni. Se onkin ainut huono puoli uudessa työssä. Se nimittäin pakottaa heräämään kuudelta ja syö illasta aikaa puuhailla kotona. Sen takia olen keskittänyt ompeluni viikonlopuille. Ja kun teiltä - ihan huippua kyllä - on tullut valjastilauksia valtavasti, niin tilausjono on hieman paisunut. 

Myös sähköpostilaatikkoni on räjähtänyt. Mutta ei se haittaa! Ihanaa kun lähetätte minulle postia! Yritän parhaani mukaan vastata jokaiselle ja toimittaa tilauksia. Kiitos kaikille kärsivällisyydestä ja niistä ystävällismielisistä muistutuksista, jos olen vahingossa jättänyt vastaamatta jollekin. 

Noniin, mennäänpä lauantaihin ja ihanan aurinkoisen kesäiseen päivään. Pakkasin Muumin laatikkoon ja suuntasin Puotinharjun hiekkakentälle estekisoihin. Muumi hyppäsi helpon suoran. Osallistuvia kaneja oli valtavasti, yhteen hyppykierrokseen meni puoltoista tuntia. Oli ilo nähdä, että uusia harrastajia on uskaltautunut kisakentille. Jee!

Rata näytti tältä

Muumista näki kuinka se nautti päästä ulos. Se puuhaili hirmuisen innoissaan nurmikolla ja hiekalla. Värisytteli nenäänsä ja oli niin auvoisen näköinen. Pikkukaivurina se olisi tietysti halunnut kaivaa kenttään ison montun, mikä minun oli kuitenkin estettävä. Hiekkakenttä ei oikein ole sovelias paikka montuille. 

Muumi loikki ensimmäisen kierroksen iloisesti itsenäisesti vauhdilla tokavikalle esteelle saakka. Siinä se stoppasi ja kaksi viimeistä estettä sain hieman kannustaa sitä, mutta reippaasti poika paineli maaliin saakka. Harmittavasti Muumeli meni taas kakkoskerholaisena, eli tiputti kahdella esteellä. Olisin ollut hirmuisen tyytyväinen yhden virheen rataan, mutta täytyy olen toki ylpeä Muumista nytkin. Se ei ole ihan hirmuisesti treenaillut ja  nämä olivat ensimmäiset ulkokisat sitten viime syksyn. Se näkyikin ehkä siinä, että toisella kierroksella Muumi ei enää jaksanut hypätä. Taisi olla niin innoissaan kesäpäivästä, että väsähti, vaikka yritin lepuuttaa sitä boksissa. Niinpä me keskeytimme ja lähdimme kotiin nukkumaan. 

Joka tapauksessa jäi hyvä fiilis. Tästä on hyvä lähteä kisakauteen, kyllä Muumi vielä ne klassauspisteet metsästää :) (sillähän on jo yksi piste karvaisten housujensa takataskussa)

Siinä se fiilistelee. 

PS. Ette saa yhtään hyppykuvaa kisoista, koska ekalla kierroksella Muumi meni liian kovaa, että olisi sattunut kenenkään kameraan ja tokalla ei ollut mitään nähtävää. 

Eläinystäväni-messut

Eläinystäväni-messut järjestettiin 16.-17.4. Helsingin Messukeskuksessa. Kävin messuilla sunnuntaina muutaman tunnin ajan. Suurimman osan eläinmessujen tilasta vei kissanäyttely eli Scandinavian Winner Show, joka toi lähes 800 kissaa paikalle! Siellä etsittiin Pohjoismaiden kauneinta kisua, ensimmäistä kertaa Suomessa. 

Koirillakin oli näyttely, joka vei sen aika perinteisen tilan, mitä koirat messuilla yleensä vievät. Ajattelin käydä katsastamassa kääpiöpinsereitä, mutta kun niitä oli ilmoitettu vain kaksi, niin laiskistuin, ja kävin vain vilaisemassa nopeasti. 

Puput eivät tänä vuonna saaneet näyttelyä eivätkä estekisoja.  Puput olivat kuitenkin edustettuina messuilla, sillä siellä oli Suomen kaniyhdistyksen, Suomen lemmikkikaniyhdistyksen ja Suomen estekanien pisteet. Estekaneilla oli hyppynäytös Royal Canin -areenalla kumpanakin päivänä. Kaikilla kanipisteillä hengaili paijauspupuja, jotka ovat niittäneet suurta suosiota aina messuilla. Onhan se nyt varsinaista terapiaa, saada silitellä pupunkaisia! Hektisen maailman vastapainoksi tarvitaan pupu! 

Kuva on otettu Lemmikkikanien pisteeltä. Kyseinen paijauspupun virkaa hoitava yksilö otti tosi rennosti. Kyllähän sitä nyt kelpaa pöydällä pötkötellä kaikkien hellittävänä ja ihailtavana. Lekalla oli myynnissä mm. tosi söpöä pupujulistetta, Kanini-kirjaa ja Kaninomistajan opasta. Kanini-kirja vaikutti hyvältä mitä sitä selailin. Kaninomistajan opasta suosittelen kaikille, jotka ovat hankkimassa kania tai miksei kokeneimmillekin.

Törmäsin messuilla westieen, jolla oli kaverikoira-huivi kaulassa. Kävin nykäisemässä omistajaa hihasta ja kyselemästä koirasta vähän. Westie kun on yksi lempiroduistani (kääkän ohella). Ilokseni kyseinen westie osoittautui kirjastokoiraksi, eli oltiin koiran kanssa samalla alalla!

Marsuyhdistyksen marsuaitaus oli muuten ihanan täynnä kuikuttajia. Siispä loppuun vielä yksi marsu, jonka ruokakuppi on ihana. (Sehän melkeen mahtuu sinne itse.)

Pika-arvonnan voittaja

Eläinystävämme-messujen kahden lipun setin arvonta käynnistyi lauantaina ja nyt arvonta on ohi. Kyseessä oli nyt tällainen pika-arvonta, koska messut ovat jo tällä viikolla. 

Onnekas lippusetin voittaja on nimimerkki Puputus! 

Voittaja saa kaksi 18 euron arvoista lippua. Joilla pääsee sisään jompana kumpana päivänä ja pääsee kiertämään kaikki messut, joita Messukeskuksessa on ensi viikonloppuna menossa. Voittajalle on lähetetty sähköpostia. 

Onnea voittajalle!

PS. Puput sai risulähetyksen maaseudulta. Kylläpä nyt kelpaa nakertaa. Muumi askarteli pientä tikkupätkää sängyn viereen matolle niin, että kun aamulla nousee, astuu varmasti ensimmäisenä tikkukasaan. 

Eläinystävämme-arvonta!

Kuinka moni on menossa Eläinystäväni-messuille 16.-17. tätä kuuta? 

Kaneille ei siellä ole näyttelyä tai estekisoja, mutta Suomen estekanit ovat kyllä esittäytymässä. Estekaneilla on oma standi ja lisäksi kumpanakin päivänä estehypystä on esittely Royal Canin areenalla.  

Sain Messukeskukselta arvottavakseni kaksi lippua messuille. Samalla lipulla pääsee myös muille messuille, jotka ovat samaan aikaan Messukeskuksessa. Itseäni kiinnostaa eläinten lisäksi kädentaitomessut ja outlet expo, josta yleensä löytää aina jotain edullista ostettavaa. 

Arvonnan säännöt:

1. Arvontaan saavat osallistua kaikki

2. Osallistuminen tapahtuu kommentoimalla tähän postaukseen nimen/nimimerkin ja sähköpostiosoitteen. Arvontaan voi osallistua myös lähettämällä sähköpostia saara[AT]pupunpaja.fi, jos ei esim. halua sähköpostiaan julkisesti näkyviin tähän. 

3. Liput arvotaan pakettina, eli yksi voittaja, joka saa kaksi lippua. Lipulla pääsee sisään kumpana päivänä haluaa, mutta vain yhtenä päivänä. 

4. Arvonta suoritetaan maanantaina 11.4. illalla. Voittajalle lähetetään sähköpostia. Jos voittajaa ei ole tavoitettu keskiviikkoiltaan mennessä arvon liput uudelleen, koska Eläinystäväni-messut ovat tosiaan jo sen viikon viikonloppuna ja lippujen toimituksesta pitäisi ehti sopia. 

Näillä puheilla, pika-arvonta messulipuista tähän väliin. Onnea kaikille arvontaan!

Superpupu ja kevättuuli

Pahoittelut, että blogin päivitystahti on vähän kärsinyt. Mulla alkoi tällä viikolla uusi työ, jonka takia työmatkani on nykyään aika pitkä (verratkaa siihen et tein ennen kotona työt). Keskittymisenä on mennyt aika pitkälti nyt siihen, mutta päivitystahti palaa kyllä ennalleen. Puput ovat olleet muuten vähän kummissaan aikaisemmista aamuista ruokinnan suhteen, kun aloin nousemaan aikaisemmin ehtiäkseni töihin ajoissa. 

Pinjalla on tapana olla kytiksellä ja alkaa riehua heti kun nousen sängystä. Tällä viikolla se on lähinnä ollut kummissaan, että mitä ihmettä sinä jo kuudelta nouset :D Nousee toki sitten itsekin ja alkaa remuta, se intoilee aina aamiaista niin kauheasti. Muumi taas on jotenkin hirveän hellyttävä, kun se ei jaksa edes nousta. Makaa häkin nurkassa ihan pitkänä, haukottelee ja tuijottaa minua epäuskoisena: "Onko pakko nousta syömään?". Mutta kyllä se sitten hitaasti sieltä kömpii ylös ja tulee syömään myös kun Pinja ahmii hirveää tahtia ruokaa. 

Pääsiäisenä kävin Muumin kanssa vähän ulkoilemassa, joten tässä hieman niitä kuvia. Unohdin esteet kotiin, niin eipä sitten hypätty, hieman vaan pistäydyttiin kevättuulia haistelemassa.

Hmm, olisinkohan lumikenkäjänis?

"Ota se hihna pois, se pilaa mun naamioitumiseni!"