Papanaattori

Toissapäivänä postiluukku kolahti tosi kovaa. Kuuntelin, että nyt sieltä tuli joku paketti, koska postiljooni rynttäsi voimalla postin luukusta. Mietin, että mikäköhän paketti meille on tulossa ja menin heti katsomaan. Mutta eipäs siellä ollutkaan pakettia vaan Papanaattori. Suomen Lemmikkikanit ry:n jäsenlehti.

Liityin Suomen Lemmikkikaneihin vasta tänä vuonna, vaikka olenkin yhdistyksen olemassa olosta jo aikasemmin tiennyt. Jäseneksi minua houkutteli erityisesti jäsenlehti. Olen myös Pirkanmaan Nakertajien jäsen, ja sitä kautta Nakertajat-jäsenlehti on minulle tuttu. Nakertajista olen pitänyt, vaikka viime aikoina se onkin vähän typistynyt tiedotelehdeksi, lehtijuttujen jäädessä vähemmälle.

Papanaattori 1/2014. Alla on miehen formulalehti :D

Postilaatikosta tippunut Papanaattori oli ensimmäinen yksilö jota kyseistä lehteä olen lukemaan asti päässyt. Ensimmäiseksi yllätyin lehden kokoa: ihmeen paksu ja paljon hyviä juttuja noin yhdistyksen jäsenlehdeksi (eli vapaaehtoisvoimailuksi). Lehdessä on 39 sivua (takakansi on 40.) ja siinä on monipuolisesti juttuja kanien elämästä, sairauksista, roduista, kanikirjoista. Kanikirjapalsta ihastutti minua erityisesti, koska olen ajatellut, että voisin bloggailla teille erilaisista kanikirjoista. Hienoa, että kanikirjat huomioidaan myös lehdessä. Lisäksi pidin jutusta kanien sisäloisista, omilla kaneilla ei onneksi ikinä ole moisia ollut, mutta on aina kivaa lukea erilaisista kaniaiheista.

Minun silmääni Papanaattori on siis tosi laadukas paketti. Mielellään maksan jatkossakin jäsenmaksua ihan vaan Papanaattorin lukemisesta. Vaikka toki me Pinjan kanssa aiotaan näyttelyihinkin heti kun saadaan aikaiseksi...

Lopuksi vielä parit kuvat valjaista, jotka sain lopulta valmiiksi. Hommaa vähän viivästytti ylityöt, olen parin vuorokauden sisään tehnyt 20 tuntia töitä.

Vaaleansininen solki sopi tosi hyvin.

Uusi kuosi.

Kolmet niitä syntyi. Kaikki tilauksesta.