Jäniksen temppukoulukuulumisia

Olen opettanut Pinjalle jonkin aikaa temppuja naksuttimen ja kosketuskepin avulla. Naksutin on tuttu väline koirien koulutuksesta, ja dogsitter-kurssilla muistan itsekin ensimmäisen kerran siihen tutustuneeni. Pinja on rakastunut koulutushetkiin ja on aina innolla mukana opettelemassa temppuja. Itse asiassa se on alkanut hakeutumaan paljon enemmän seuraani, joten meidän yhteiset treenihetket on tehneet tosi hyvää. Jänö näyttää oikeesti nauttivan, kun saa käyttää aivojaan, onnistua ja olla huomion keskipisteenä. Lisäksi se tietysti rakastaa ruokapalkintoja ;)

Temppukoululaisen palkkiopuraisu.

Ostin Mustista ja Mirristä naksuttimen, jossa on kosketinkeppi samassa. Ensin ajattelin tehdä tikun itse, mutta sitten mietin että voisi olla kätevää kun tikku on naksuttimessa kiinni. Kädet ei kuitenkaan riitä naksuttimeen, tikkuun ja herkkuihin. En tullut kaupassa ajatelleeksi, että pitäisi ostaa mahdollisimman hiljainen naksu. Koirankoulutuksessa naksu voi olla kovaääninen, koska koira saattaa ulkona olla kaempanakin. Kani on kuitenkin aina vieressä ja sillä on tosi hyvä kuulo. Pinja reagoikin naksuun ensin epäröiden, se ei selvästi pitänyt sen äänestä. Pyöritin maalarinteippiä naksuttimen ympäri, mutta ei se hirveästi ääntä vaimentanut.

Järskis.

Nyt on homma muuttunut, koska kun naksautan niin Pinjalle iskee vaihe "missä herkku, missä herkku, missäää" ja se pyörii kuin hyrrä. Tuo kani tekee mitä vaan että saisi ruokaa, mutta kun aivot menee herkkuasetukselle se ei kykene kuin koheltamaan. Esimerkiksi esteitä hypätessä ei kannata olla herkkuja mukana, Pinja keskittyy vain herkkuihin eikä ajattele hyppyjä. Siispä nytkin on vähän taiteen laji tuo ruualla palkkaaminen.

Anna koko leipä, jooko?

Mitä temppuja me sitten treenataan? Opetin aikoinaan ensimmäisen kanini Noten hyppäämään sänkyyn käskystä, ja ojentamaan minulle maitopurkin pohjasta leikatun laatikon. Noten kanssa en käyttänyt naksutinta, vaan annoin vain palkan heti kun kani toimi oikein.

Sängylle hyppy oli helppo opettaa Pinjallekin ja se taitaa sen jo. Lisäksi se tulee luokse kun kutsun sitä. Ennen se tuli joskus, mutta yleensä se juoksi häkkiin (oletti et kutsu tarkottaa ruokaa ruokakuppiin). Noiden lisäksi Pinja osaa seistä takatassuillaan ja koskettaa kosketuskepin päätä. Lisäksi me ollaan treenattu paria vaikeampaa juttua, jotka onnistuu joskus tuurilla, joskus melkein ja suurimman osan ajasta on häsläystä.

Kunhan saan jonkun kuvaamaan treenejämme, niin saatte kuvia/videoita ihan tempuista. Yritin mä eilen videoida, mut arvatkaa mitä tulee kun on kaksi kättä ja pitäisi käyttää kameraa, naksutinta ja palkita vielä kania. Plus Pinja hyppää sänkyyn kun napsautan sormia ja sanon "hop". Ei siinä oikein enää sormia napsuteltu...

Laitoin tänään jouluverhot, pöytäliinan ja kyntteliköt. Vastaommellut tilausvaljaat pääsi nyt siis jouluiseen tunnelmaan poseeraamaan. Samalla näätte noita pieniä paketteja. Ne on joulukalenterista. 

Jos joku tarvitsee kanilleen joululahjaksi valjaat, niin ehtii muuten vielä tilata et saa ennen joulua kotiin. Huomennahan on joulukuun ensimmäinen päivä. Silloin alkaa Pupunpajan joulukalenteri!