Puotinharju 13.9.2015

Olin sunnuntaina ekaa kertaa kahden kanin kanssa estekisoissa. Eka ongelma tuli Kampissa, kun aloin miettimään miten ihmeessä pääsen metroon. Pinjan kanssa ollaan kahdestaan menty ne kamalat pitkät ja jyrkät liukuportaat maan alle, mutta kahden kanin kanssa... Ei, mä en ole niin hullu. Mietin siinä sitten että mitähän tekisin, kun kolme vartijaa käveli ohi. Kysyin niiltä, et kuin tuonne metroon kuuluu päästä jos on kaksi jänistä mukana :D Ne sit heti et onhan täällä hissikin, se on vaan tuolla eri paikassa. Vuhuu! Näin tyhmä sitä on, kun ei ikinä käytä mitään hissejä, ettei edes tajunnu et tietysti jossain on hissi. 

Huomasin myös, että kahden kanin kanssa tulee tuplasti huomiota kanssamatkustajilta. Menomatkalla metrossa yksi äiti kysyi, että voiko lapset tulla katsomaan pupuja. Sanoin tietysti että joo, totta kai saa. Pian siitä käveli yksi mies pienen pojan kanssa ohi, ja poikakin tahtoi katsoa. Lapsilauma kerääntyi tuijottamaan pupuja, ja yksi nainen vaunun toisesta päästä kysyi: "onko siellä joku eläin, kun kaikki lapset menee sinne?" Joo, pari sirkusjänistä. Niin niitä kutsuttiin kun selitin et ollaan menossa estekisoihin :D

Pinjan vuoro oli hyppylistan alkupäässä ja Muumin häntäpäässä. Pinjan tulos oli aika arvattavasti olematon, eli se ei hypännyt yhtäkään estettä. Lauantai-iltana se hyppäsi kotona hurjalla ilmavaralla ja nopeasti treeniradan, mutta teki samalla selväksi ettei välitä valjaista yhtään. Valjaskriisi ei siis ole mennyt minnekään. Otin Pinjan mukaan lähinnä siksi että saataisiin valjailla ulkona sen kanssa rauhallisesti. Ajattelin et ihan sama sitten ilmoa se luokkaankin, mutta tästä eteenpäin Pinja ei osallistu kisoihin ennen kuin se taas liikkuu valjaissa hyvin. Estehypyn on kuitenkin oltava kanista hauskaa, ja tällä hetkellä Pinja ei välitä kisoista. 

Olen kuitenkin tyytyväinen Pinjan suoritukseen, koska istuin sen kanssa pitkään hiekalla katselemassa keskivaikeaa suoraa ja se oli rauhallisesti siinä. Hyppi kentällä ihan samaan malliin kuin alkukesästä, kun ongelmaa valjaiden kanssa ei vielä ollut. Yhtään estettä ei ylitetty, mutta eläinten kanssa pitää kiittää pienestä.

Tästä kuvasta näkyy, et Muumi potkaisee puomin alas...

Jos Pinjalla on juuttunut käsijarru pohjaan, niin Muumilla oli kaasu pohjassa. Aika tyypillistä nuorille hurmurimiehille, kaahailu nimittäin. Muumi veti ensimmäisen hyppykierroksen aikaan 0:12:15. Virheitä tuli kaksi, Muumi ei oo kovin tarkka hypyissä ja hipaisee sitten puomeja alas. Toisella kierroksella mentiin kans kovaa, virhepisteitä satoi kolme. Muumi oli kuitenkin hienosti seitsemäs ja ensimmäinen joka ei sijoittunut. 

Muumin suorituksessa olen tyytyväinen sen vauhtiin ja siihen, että se haki itsenäisesti seuraavalle esteelle. Se myös teki päätöksen hypätä tosi nopeasti, vaikka esteet ovat sille vielä vieraita ja monet semmoisia, joita ei ole hypännyt paljoakaan, jos yhtään. Vesiestekin meni hienosti, vaikka siinä oli ensin allas ja este vasta taempana, eli kani ei voinut määrittää hypyn alkua puomista. Hieno pieni pupumies! 

Ensi lauantaina reissataan Muumiksen kanssa Hämeenlinnaan. Siellä koitetaan hypätä sitten vähän hitaammin ja tarkemmin, josko saatais klassauspisteitäkin. Nyt kun on ensimmäiset yhteiset kisat saatu alta pois.

PS. Kotimatkalla bussissa kävi tarkistajat. Ne naureskeli mun boksikasalle, joka oli pinottu penkkien väliin. Lisäksi yksi tyttö kysyi, miksi Pinjan nimi ei ole Pikkumyy. Siinäpä kysymys, yhtä kipakka otus on kyseessä :D