Eläinystäväni-messut järjestettiin 16.-17.4. Helsingin Messukeskuksessa. Kävin messuilla sunnuntaina muutaman tunnin ajan. Suurimman osan eläinmessujen tilasta vei kissanäyttely eli Scandinavian Winner Show, joka toi lähes 800 kissaa paikalle! Siellä etsittiin Pohjoismaiden kauneinta kisua, ensimmäistä kertaa Suomessa.
Koirillakin oli näyttely, joka vei sen aika perinteisen tilan, mitä koirat messuilla yleensä vievät. Ajattelin käydä katsastamassa kääpiöpinsereitä, mutta kun niitä oli ilmoitettu vain kaksi, niin laiskistuin, ja kävin vain vilaisemassa nopeasti.
Puput eivät tänä vuonna saaneet näyttelyä eivätkä estekisoja. Puput olivat kuitenkin edustettuina messuilla, sillä siellä oli Suomen kaniyhdistyksen, Suomen lemmikkikaniyhdistyksen ja Suomen estekanien pisteet. Estekaneilla oli hyppynäytös Royal Canin -areenalla kumpanakin päivänä. Kaikilla kanipisteillä hengaili paijauspupuja, jotka ovat niittäneet suurta suosiota aina messuilla. Onhan se nyt varsinaista terapiaa, saada silitellä pupunkaisia! Hektisen maailman vastapainoksi tarvitaan pupu!
Kuva on otettu Lemmikkikanien pisteeltä. Kyseinen paijauspupun virkaa hoitava yksilö otti tosi rennosti. Kyllähän sitä nyt kelpaa pöydällä pötkötellä kaikkien hellittävänä ja ihailtavana. Lekalla oli myynnissä mm. tosi söpöä pupujulistetta, Kanini-kirjaa ja Kaninomistajan opasta. Kanini-kirja vaikutti hyvältä mitä sitä selailin. Kaninomistajan opasta suosittelen kaikille, jotka ovat hankkimassa kania tai miksei kokeneimmillekin.
Törmäsin messuilla westieen, jolla oli kaverikoira-huivi kaulassa. Kävin nykäisemässä omistajaa hihasta ja kyselemästä koirasta vähän. Westie kun on yksi lempiroduistani (kääkän ohella). Ilokseni kyseinen westie osoittautui kirjastokoiraksi, eli oltiin koiran kanssa samalla alalla!
Marsuyhdistyksen marsuaitaus oli muuten ihanan täynnä kuikuttajia. Siispä loppuun vielä yksi marsu, jonka ruokakuppi on ihana. (Sehän melkeen mahtuu sinne itse.)