25.5.2015

Synttäriarvonta!


Pinja sai tänään herkkutarjottimen. Se sisälsi kaksi pientä palaa koulunäkkiä, voikukan lehtiä, ruohoa ja yhden voikukkasen. Sekä neljä porkkanan palaa. Porkkanat kertovat, kuinka paljon hieno synttärisankarimme oikein täyttikään. 

Pidän Pinjaa aina niin pienenä ja nuorena, mutta se on ihan oikeasti tänään neljävuotias! Kahden kuukauden päästä Piitu on siis ilostuttanut elämääni neljä vuotta, sille luovutusikäisenähän se luokseni muutti. Nelospäivän kunniaksi kerrottakoon myös nelosfakta: Pinja asuu nyt neljännellä paikkakunnallaan elämänsä aikana! Ja siis kolmannessa asunnossa minun kanssani. 


Synttärien kunniaksi päätettiin Pinjan kanssa pistää arvonta pystyyn. Pitäähän synttäreitä juhlia!
Arvontaan saavat osallistua ihan kaikki, vaikka ei olisikaan pitkiä korvia tai pystyisi hyppämään kolme kertaa korkeammalle omaan pituuteensa nähden. Arvonta suoritetaan 7.6. ja siihen asti saa osallistua. 

Säännöt on ihan helpot. Kommentoi tähän postauksen alle ja kerro:
1. Nimi/nimimerkki ja sähköposti
2. Minkä väriset/kuvioiset valjaat ja/tai hihnan haluaisit Pupunpajan valikoimaan?
3. Muut luovat/villit/iloloikkaiset ajatukset? (vapaaehtoinen kohta)
4. Oletko lukija/seuraat Facessa

Blogin lukijat/ Facessa tykkääjät saavat siis kaksi arpaa, lukijaksi lasketaan Bloggerin/Bloglovin/Blogilistan kautta lukevat. 

Kuten kohdasta kaksi voitte päätellä valjaiden kuosivalikoimat ovat parhaillaan päivittymässä. Valjaiden tilauksen avaan parin viikon päästä. Ja, kuten arvata saattaa, arvonnan voittaja saa haluamansa valjaat ja hihnan uusista päivittyneistä valikoimista.  

PS. Pinja tyypillisenä jäniksenä ei malta odottaa, vaan halua kertoa heti että vähän blingiä kuoseihin on ainakin tulossa ;)


23.5.2015

Estetreenit Puotinharjussa 23.5.


Käytiin tänään Pinjan kanssa Puotinharjussa SEK:n vapaissa harjoituksissa. Formuloillakin on vapaat harjoitukset, niin totta kai kaneillakin täytyy olla. Mentiin Pinjan kanssa puoli toista tuntia alkamisen jälkeen, sillä sää näytti ensin tosi huonolta. Sitten kun sade laantuikin ja aurinko tuli eteen, niin pakkasin heti kanin ja lähdin matkaan. Sitä odotellessa tein töitä ja sen jälkeenkin tein töitä, ihan mukava breikki työpäivään käydä hypyttelemässä auringon paisteessa. 

Kentällä on helpon, keskivaikean ja vaikean suoran tasoiset esteradat. Esteitä sai tietysti muokkailla kanin tason mukaan ja treenata vaikka jotain tiettyä estettä joka on kanille vaikea. Me hypättiin Pinjan kanssa helpon suoran tasoista rataa. Kun se meni tosi hienosti niin päätin koittaa keskivaikeaa. Pinja pomppi senkin oikein mainiosti. Joka esteen eteen kyllä pysähtyi miettimään, mutta pari puomia vain putosi, joten tyytyväinen olen. Oli kuitenkin eka kerta kun hyppäsi keskivaikean tasoisia esteitä.



Yhdellä kierroksella Pinja vaihtoi rataa ja meni hyppäämään vaikealle radalle ison esteen. Annoin hypätä kun itse sinne itsensä ohjasi. Ylin puomi putosi, mutta hienoa nähdä että pupulla on rohkeutta yrittää isoja hyppyjä. Sen enempää ei vaikeita esteitä kuitenkaan menty, vaan pompittiin helppoja esteitä. Suutari pysyköön lestissään ja hyppykani omassa luokassaan.

Yksittäisistä esteistä koitettiin vesiestettä. Esteessä ei ollut vettä, ankat vain, mutta hyvin Pinja silti hahmotti ettei laatikkoon kuulu hypätä. Tyytyväinen olen!

Radoilla ei ollut tungosta, eikä joutunut yhtään odottelemaan radalle pääsyä. Enemmänkin olisi siis kaneja mahtunut treenailemaan. Toivottavasti näitä vapaita harjoituksia järjestetään jatkossakin, vaikka osallistujista ei ollut tungosta.



Tässä vielä kuva helposta suorasta kaniperspektiivistä. Tästä sitten vaan juoksemaan, lähdöstä maaliin asti! Pinja suostui hyppäämään rataa vain näin päin, eli talolta parkkipaikalle. Päinvastoin kun kisoissa Puotinharjussa hypätään. Kaikki muutkin kanit hyppäsi näin päin paremmin, joten selvästi joku tuulen suunta tai aurinko vaikutti asiaan. 

PS. Kun tultiin Pinjan kanssa kotiin löydettiin bussilta kävellessä tämmöinen voikukkapelto. Arvostan, että täällä ei ajeta ruohoa jatkuvasti, vaan tuokin kaistale jalkakäytävän vieressä oli jätetty kukkimaan. Niin paljon kauniimpi. Ja kuka uskoisi, että tuossa ihan metrin päässä on Kehä II, ja liikenteen pauhu?


17.5.2015

Voikukkako rikkaruoho?


Tänä aamuna pakkasin mukaan hanskat ja lapion. Suuntasin viljelylavoille innosta puhkuen, sillä halusin lopultakin aloittaa projektin kaupunkiviljely, tai ehkä paremminkin jäniksen lavapuutarha. Lava on aseteltu läheisen pellon laitaan, toisella puolella on puisto. Meiltä paikalle kävelee muutamassa minuutissa, joten varmasti jaksaa joka päivä taivaltaa paikalle kastelemaan viljelyksiään. 


En ole viljelly lavoilla aikaisemmin. Täksi kesäksi saamani lava vaikutti siltä, ettei siinä ollut hetkeen viljellyt kukaan muukaan. Onneksi puhkuin intoa aloittaa tämä uusi harrastus, sillä tuollaiseen juolavehnämereen olisi voinut viljelyinto helposti hukkua. 

Juolavehniä repiessäni tein myös löydön, mistä olin todella tyytyväinen. Muut viljelijät eivät ehkä allekirjoita seuraava väitettä, mutta onneksi lavallani oli oikein hyvä voikukkaesiintymä. 



Päätin jättää yhdessä nurkassa rehottavan voikukkaesiintymän paikoilleen. Toivottavasti joku ystävällinen kanssaviljelijä ei kesän aikana nypi sitä tuosta pois. Rikkaruoho on kasvi, joka kasvaa paikassa, jossa ihminen ei haluaisi sen kasvavan. No, minä haluan tuon voikukan kasvavan tuossa, joten se ei ole rikkaruoho! Se on Pinjan ikioma voikukkapenkki, jonka avulla varmistan jänikseni puhtaan tuoreruuan saannin. Kun se kasvaa lavalla niin voin luottaa, ettei se ole toiminut naapurin koiran vessana. Se ongelma nimittäin on pellonpientarella, jossa koiranulkoiluttajat ystäviään käyttävät juoksemassa. 


Sitten vain hanskat käteen ja lapio mukaan. Revin, kiskoin, kaivoin ja väänsin yhdestä lavasta kaksi isoa ämpärillistä juolavehnää, voikukkaa, piharatamoa ja kuolluttaa heinää. Aika kului, aurinko paistoi. linnut lauloi, lapset nauroi viereisessä leikkipuistossa ja minä hikoilin sodassani juolavehnän juuria vastaan. 


Siinä kitkiessäni ja maata kääntäessäni tuli mieleen, että en tietäisi yhtään mitä tehdä, ellen olisi pienenä isän kanssa laitellut kasvimaita. Kylvänyt porkkanaa, hernettä, retiisiä, salaattia ja sen semmoista. Pienenä myös inhosin äidin pyyntöä kasvimaan kitkemisestä. Olisipa ollut silloin kani, jolle ne rikkaruohot syöttää niin olisi voinut kiinnostaakin! Vaikka toki minä viljelen Pinjan lisäksi meitä ihmisiä varten. Ja ilman noita välillä vastentahtoisiakin kitkemisiä en tietäisi kitkemisestä mitään. 


Tällainen siitä lopulta tuli. Vasemmassa kulmassa on Pinjan voikukkapenkki. Muuten mullasta sojottaa kauhean tiheää juolavehnän juurta, joka pääsi nyt aurinkoon kuivumaan ja kuolemaan. Voi olla, että saan kitkeä tänä kesänä muutaman kesän edestä, niin juolavehnittynyt tuo lava oli. Mutta syötetään sitten nekin jänikselle. 

Jänis sai muuten nytkin tuliaisia. Kevään ensimmäiset voikukat nimittäin. Enhän minä kaikkea kompostiin heittänyt, vaan toin osan kotiin. Kaikki syötiin heti innolla. Taisi olla mieluinen tuliainen. 






16.5.2015

Pikku Kakkosen postaus




Kyselin aikaisemmin mitä haluaisitte tietää ja Pinjasta tuli ihan kauheasti kysymyksiä. Nyt on siis vuorossa erikoispostaus, joka keskittyy vain Pikku Kakkoseen, Pinjaan, Piituun, Pikuun, Pitkulaan, Pimpulaan, Pippuriin, Jänikseen ja Neiti J:hin. Rakkaalla jäneksellä on monta nimeä. Kuriositeettina mainittakoon, että kutsumanimen Pinja antoi mieheni. Virallisestihan jänö on Highway Unicorn. Jokainen poikanen nimettiin Lady Gagan kappaleiden mukaan. 



Kuinka usein Pinja ulkoilee? Tykkääkö Pinja ulkoilusta?

Me asutaan kerrostalossa ja täällä on vähän vaikea mennä kanin kanssa ulos. Ulkona kulkee koko ajan koiria irtonaisina, eikä oteta riskiä että Piitu on liian mielenkiintoinen naapurien koirille. Niinpä Pinja viettää keväällä ja kesällä aikaa parvekkeella. Muutaman kerran viikossa parvekkeella siis, niin että saa tulla itse sisälle milloin haluaa. Yleensä ei tosin halua, vaan se pitää käydä hakemassa sisälle :D Valjaissa ulkoillaan sitten milloin ollaan miehen vanhempien luona käymässä ja sit estekisoissa tietty. 

Pinja tykkää ulkoilusta sekä parvekkeella että valjaissa. Se istuu nuuskimassa ilmaa ja kuuntelemassa ääniä ja tietysti juoksee paljon. Uteliaana yksilönä joka paikassa pitäisi käydä ja se liikuu siis pitkäkin matkoja valjaissa jos vaan tulen perässä. Ruohoa se on malttanut syödä vain pari kertaa ja kaivaa se ei ole joutanut ikinä tutkimusretkiltään. Mutta ehkä se tänä kesänä oivaltaa niistäkin jotain...


Onko Pinja useammin aitauksessa vai valjaissa? Jos et käytä Pinjalla ulkoilessa valjaita, niin miten se vapaana pito on onnistunut ilman karkaamista?

Edellinen vastasi jo näihin. Pinjalla ei ole aitausta, koska meillä ei ole pihaa. Valjaissa mennään ulkona, milloin ulkoillaan. Ilman valjaita en uskalla pitää, koska ulkoillaan aina paikoissa, jotka ovat Pinjalle vähän vieraita, eikä meidän ikiomaa pihaa. Se ei siis tietäisi missä on ns. turva jos iskee hätä, juoksisi vaan ekaan suuntaan minkä keksii. 

Mitä pellettiä Pinja syö?

Pinja syö aamuisin Genesistä reilun ruokalusikallisen ja illalla Rodon Rabbit Breediä saman moisen annoksen. Ennen Pinja söi pelkkää Rodoa, mutta olen syöttänyt saamaani Gene-pussia pois. Pinja tykkää Genestä ja sen turkki on tainnut parantua nyt vähän, joten jatketaan ehkä Geneä jatkossakin aamupalana. Rodoa olen suosinut, koska se on suomalainen tuote. 

Paras Pinjan luonne tai piirre?



Parasta Pinjassa on se rohkeus ja into kokeilla vaikka mitä. Toki tämä on välillä haittapuoli....mutta! Se selvästi nauttii älypeleistä, naksutinkoulutuksesta, esteistä, uusista asioita, ja on aina valmis kokeilemaan. Toki on silläkin aikansa, eikä keskittyminen kestä kauaa.  Lisäksi Pinja on tosi siisti, eikä se syö kiellettyjä asioita. Ei tule lakanoihin reikiä ja papanoita tyynylle. Joskus se menee sänkyyn vetämään ilopomppurallit kun laittaa musiikit päälle :D



Huonoin tai pahoin luonteenpiirre Pinjassa?


Mitäs huonoa Pinjassa muka olisi? Noo, ehkä tuo sen rohkeuden ja sinnikkyyden kääntöpuoli. Olen pelastanut sen kaapista oven takaa, pöydältä, sohvan selkänojalta ja nähnyt kuinka se hyppää häkin katolta sänkyyn metrisellä loikalla. Joskus vähän hirvittää, luuleeko se olevansa liito-orava. 

Pinjan lempiherkut?


Rusinat ja banaani taitaa olla ne täydellisimmät. Pinjahan syö kaikkea rucolasta tomaattiin ja kuivatusta papaijasta tuoreeseen viinirypäleeseen. Söisi se hedelmäkarkit ja sipsitkin jos antaisi. 

Mitä temppuja se osaa?

Pinja osaa mennä häkkiin pyynnöstä, tulla luo kutsusta ja hypätä sängylle käskystä. Lisäksi ollaan treenattu jalkojen kiertämistä, puisen pallon heittoa koriin ja jalkojen välistä pujottelua kun kävelen. Nämä se osaa välillä, mut välillä ei. Tässä onkin meille molemmille hyvää kesälomatekemistä kun treenataan lisää. Estehyppyjä en laske nyt tempuiksi. 

Millainen häkki sillä on?


Pinjalla on kaksikerroksinen taikakuutioista rakennettu häkki. Häkissä on vessalaatikko, ja pahvilaattikomaja. Majan kattoa Pinja käyttää tasona, jonka kautta mennä toiseen kerrokseen, vaikka pääsee se suoraan hyppäämäänkin sinne. Tein häkkiesittelyn joulukuussa, häkki on muuten samanmoinen mutta tosiaan riippumatto on otettu pois ja siinä nurkassa on pahvilaatikkotalo.

Minkä rotuinen ja kuinka vanha se on?


Pinja on risteytyskani, jonka emo on hermeliini, isä kääpiöjänis. Se täyttää neljä vuotta reilun viikon päästä. Sitten voitaisiinkin pitää synttärijuhlat täällä blogissa :D  



Tykkääkö se olla sylissä?


Mikään supersylikani Piitu ei ole. Oma-aloitteisesti se tulee syliin aika harvoin, mutta välillä kyllä. Yleensä se tulee viereen istumaan silloin kun haluaa seuraa ja silittelyä. Piku on kova kiipeilemään ihmisten päällä, eikä tykkää jos siitä pidetään kiinni kun se on sylissä. Sietää kyllä ja on tosi hyvä käsitellä, mutta mikään sylissä nukkuva lötköpötkö se ei ole. 

Millon se tuli sulle?


Pinja tuli mulle luovutusikäisenä pienenä rääpäleenä heinäkuussa 2011. Hain sen junalla Tampereelta, minne se tuotiin junalla Turusta. Pikkujänö junaili monta sataa kilometriä päivän aikana, mutta hyvin se jaksoi. 

Miksi se on niin ylisöpö?

Koska se yksinkertaisesti on vaan maailman söpöin. No ei, jokainen kani on ylisöpö. Vai oletteko muka nähneet antisöpöä jänistä? :D

Pinja kiittää saamastaan huomiosta ja raportoi, että haluaa nyt nukkua kolmannet päiväunet sängyn alla, jossa sillä on oma unipyyhe. 



14.5.2015

Rabbit Awareness

Parhaillaan vietetään Rabbit Awareness -viikkoa. Viikon takana ovat isobritanialaiset tahot, jotka haluavat parantaa ihmisten tietoisuutta kaneista aktiivisina lemmikkeinä. Tarkoitus on murtaa myyttiä kanista häkkieläimenä ja tuoda ihmisten tietoisuuteen, kuinka kanit voivat elää tervettä ja täysipainoista elämää. 

Suomessa vietettiin ihan vasta Kennelliiton lanseeraamaa vuosittaista koiranpäivää, jolla pyritään muistuttamaan koirien tärkeydestä ihmisten arjessa. Näkyvää kampanjointia kanien hyvinvoinnista ei kotimaassamme ole puolestaan paljoakaan näkynyt. Hyvä, että maailmalla kanien oikeudesta elää riemuloikallista elämää on alettu kampanjoida. 


Vähän aiheeseen on kuitenkin Suomessakin herätty, sillä Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistys on Rabbit Awareness -viikon kunniaksi haastanut kaikki kani-ihmiset kokeilemaan kanin vapaanapitoa, ellei kani saa jo loikkia ympärivuorokautisesti vapaana. Yhdistys haluaa muistuttaa kanin tarpeesta liikkumatilaan, aktivointiin ja kanitovereihin. 

Tamperelaisen verkkosivuilla tänään julkaisemassaan bloggauksessa Pesu kysyy aiheellisesti,
miksi häkittää, kun voi pitää vapaana. Toki kanin turvallisuudesta on huolehdittava ja vaaranpaikat poistettava. Mutta sehän on järjestelykysymys. Pupunpaja tahtoo kompata Pesua. Häkki ei ole paikka, johon kani suljetaan kun sille ei ole aikaa. Päinvastoin häkki on kanin omaa tilaa, paikka johon se voi vetäytyä kun haluaa olla rauhassa. Häkin ovea ei ole pakko sulkea koskaan; kani voi olla ihmisten arjessa mukana siinä missä kissa tai koirakin. 

Pesu on tehnyt loistavaa työtä kodittomien kanien sijoituskotien ja uusien kotien etsimisen parissa. Bloggauksesta käy kuitenkin ilmi, että uusille sijaiskodeille olisi tarvetta nimenomaan kanien osalta. Parikin löytökania omistaneena haluaisin kannustaa jokaista blogin lukijaa huomaamaan löytökanien mahdollisuudet. Toimikaa sijaiskotina paikallisessa eläinsuojeluyhdistyksessä, jos vain tila ja taidot riittävät! Antakaa pysyviä koteja löytöeläinyhdistysten hoivissa oleville kaneille. Siellä on ihan mahtavia pupupersoonia, ilman omaa ihmistään. 

Hyvää Rabbit Awareness -viikkoa jokaiselle pitkäkorvalle, töpöhännälle ja vilkkunenälle!



10.5.2015

Kesä kulman takana


Heipä hei. Kävin eilen puutarhamyymälässä ostamassa ensimmäiset kesäkukat parvekkeelle. Asettelussa saa olla tarkkana, sillä Pinja pitää kukista kulinaristisessa mielessä...Toisaalta ne voi aina nostaa pöydälle siksi aikaa kun jänes on ottamassa aurinkoa.

Samalla ostin myymälästä kunnollisen istutuslapion ja haran. Vielä pitäisi ostaa kitkemiskäsineet, sillä sain kyläyhdistyksen viljelylavan käyttööni. Lavani kasvaa rikkaruohoja, joten kunnon myllerrys on edessä ennen kuin saan kylvettyä sinne mitään. 

Olen palaveerannut Pinjan kanssa, mitä se haluaisi syödä kesällä. Viime kesänä kävin aina läheisellä pellolla ja poimin sieltä pellon pientareelta Pinjalle voikukkaa. Lähipeltoja kuitenkin jyrätään koko ajan uusien kerrostalojen alle. Meidän talon ilmoitustaululla on mukava lappu, että kiinteistöhuolto levittää Roudupia pihoille. Koko ajan siis vaikeutuu täältä urbaanista maisemasta löytää puhtaita lehtiä kanille. Siispä onkin ihan huippua, että nyt on lava, jossa voin rauhassa kasvattaa myös jänikselle herkkuja! 


Mitä sitten ajattelin kylvää ja istuttaa viljelylavalleni? Pinjalle ainakin porkkanaa. Itse kasvatettu porkkana maistuu paljon paremmalle kuin kaupan, vaikka porkkana olisi vain viisi senttiä pitkä. Ja saahan siitä naatitkin kanille. Ihmisiä varten lavalle tulee hernettä, ruohosipulia ja tavallinen sipuli. Harkinnassa ovat salaatti, pinaatti sekä retiisi. Katsotaan mitä sinne lopulta tulee. Saatte seurata kesän ajan viljelyksiämme ainakin jonkun verran. 

Poikkesin lavalla eilen nopeasti, ja iso rusakko oli syömässä ihan lavojen vieressä. Toivoa sopii, ettei se vedä välistä Pinjan tuoreruokaa.

Oli meillä Piitun kanssa vielä tämmöinen juttu:



3.5.2015

Infoa valjastilauksista



Valjastilauksia on tipahdellut koko ajan enemmän tai vähemmän tasaisesti. Ompelen valjaita todella mielelläni, mutta tällä hetkellä minulla on tosi paljon töitä ja koulua. Ompeluun jää viikonlopuille todella vähän aikaa, mikä harmittaa kun haluaisin ommella ja toimittaa tilauksia nopeasti. Laitankin valjastilaukset nyt tauolle toukokuun ajaksi. Kaikki tilaukset jotka on tehty tähän mennessä, ja jotka olen luvannut tehdä, teen toki heti kun ehdin. Uusia tilauksia en kuitenkaan enää toukokuulle ota.

Valjaita ja hihnoja saa tilata jälleen kesäkuun alusta, kun olen saanut koulutyöt tehtyä ja töissäkin helpottaa kiire. Samalla päivitän kuosivalikoimiin uusia kuviota ja värejä. Myös hihnojen väreistä on tarkoitus tehdä selkeämpi kuvaus, nythän niiden tilaus on ollut hieman vaikeaa kun värejä ei ole kerrottu kuin kysymällä. 

Tällä hetkellä minulla on myös useita valmiita tilausvaljaita täällä, joiden tilaajat eivät ole reagoineet viestiini maksutiedoista. Kaikille teille on laitettu tänään uudestaan sähköpostilla maksutiedot. Toivon, että valjaat pääsisivät pian tilaajilleen, tai mikäli valjaita ei enää tarvita siitä ilmoitettaisiin. Jos tilauksestasi on pitkä aika, eikä valjaita kuulu, tarkista siis sähköpostisi.

PS. Pupunpajan Facebookiin liittyi tänään 80. tykkääjä. Oon tosi kiitollinen teistä jokaisesta lukijasta, ja ootan jo kesää, jolloin ehdin panostaa blogiin ja ompeluun tosi paljon enemmän! 

2.5.2015

Puotinharju 2.5.2015

Lauantaipäivä valkeni sumuisena ja sateisena, kun suuntasimme Pinjan kanssa meidän kolmansiin estekisoihin hyppäämään helppoa suoraa Puotinharjuun. Linja-autoon kavutessani toivoin, että ei alkaisi sataa enempää kuin se pieni tihutus mitä ulkona oli. 

Kuva: Henna V.


Pinja oli lähtölistassa yhdeksäntenä, joka huolestutti minua hieman. Pinjalla kun menee hetki totutella ympäristöön. Kun ulkona oli semmoinen kummallinen keli ja maa märkänä niin veikkailin, että Piitu keskittyy märkiin käpäliin enemmän kuin esteisiin. Mutta onneksi hieno pieni jänikseni päätti näyttää kertaheitolla, että turhaan epäilin. Se nimittäin pomppi ekalla kierroksella puhtaan radan, eikä edes jumitellut esteiden välillä kovinkaan paljoa. Välillä mentiin useampi este ilman, että minun tarvitsi kannustaa tai ohjata. Olin todella tyytyväinen, sillä tämä tiesi Pinjan parasta tulosta estekisoissa ja ensimmäistä klassauspistettä! 

Juuri klassauspistetilin avauksen olinkin asettanut tavoitteeksemme ja Piitu hoiteli sen heti alta pois. Toisella kierroksella neiti Jänis toisti temppunsa ja teki uudelleen puhtaan radan. Eipä tässä voi olla kun tosi ylpeä! 

Kuva: Henna Lavinkainen.

Ulkona oli niin kylmää ja märkää, etten jaksanut jäädä katsomaan kisoja helpon suoran jälkeen. Kisat siis jatkuivat vielä keskivaikealla, vaikealla ja eliitillä suoralla. Helpon suoran loppuessa sade alkoi vähän reippaammin jo ropista, joten suunnattiin Pinjan kanssa kotiin lämmittelemään. Pinja meni kotiin päästyään heti häkkiin syömään heinää ja kuivaili tassuja mattoonsa. Kisapaikalla sitä selvästi kiukutti märkä maa, vähän väliä piti polkea jalkaa. Tuntui että hyppyihinkin tuli märän maan lisä, kun piti aina mahdollisimman kauan olla ilmassa, ettei tarvi koskea maahan. 

Jäniksen kotiutettuani yritin käydä eläinkaupassa ostamassa Pinjalle uuden heinäpaalin, mutta eiköhän heinähylly loistanut tyhjyyttään. Mies sitten kommentoi, että osta edes herkkutikkuja. Minä tutkailin eläinkaupan herkkuhyllyä, sillä olihan se totta että Pinja oli palkintoherkun ansainnut (sitä paitsi meillä oli koulutusnamit lopussa). Päädyin sitten lopulta testaamaan Brit Animal Immune Sticksejä, sillä sisältöluettelo vaikutti hyvältä nameiksi. 


Pussin sisällä olevat patukat oli aika isoja. Mutta ihan hyviä naksutuskoulutukseen, kun antaa sitten vain aina puraista tuosta palkinnoksi. Pinjan mielestä namit olivat ihan ok, koska se heti tuli kyllä syömään. Ihan kaikkea ei kuitenkaan jaksanut syödä kun yhden kokonaisen annoin, vaan jätti osan matolle. Saa siis nähdä, onko nämä sittenkään tarpeeksi motivoivia treeneihin vai tarvitaanko lisää Genesistä (sen eteen Piitu tekee mitä vaan).

PS. Tuolla herkkupussissa oli tuommoinen hamsterikeräilykortti, josta tuli Pokemon-kortit mieleen. Haluaisikohan Pinja alkaa keräilemään kortteja :D