12.10.2015

Kanien kouluttamista ja siedättämistä



Kuten aikaisemmin jo kerroin, osallistuin Tuire Kaimion pitämälle eläinten koulutus -kurssille. Kurssissa oli ainoastaan kolmen kerran mittainen ja nyt se on ohi. Vaikka kyseessä olikin tosi lyhyt kurssi, siitä jäi tosi paljon hyvää. 

Erityisen insiroivaa oli nähdä video, jossa kania opetettiin seisomaan takajaloilla käskystä. Se on ilmeisesti aika helppo temppu opettaa, joten täytyy ehdottomasti koettaa. Muumi varmaan ainakin tykkäisi, kun se seisoo luonnostaankin tosi usein takatassuillaan. 

Kurssilla puhuttiin uusien asioiden opettamisesta eläimille, lähinnä koirille, kissoille ja hevosille. Mutta kun pyysin saada tietää kaneista, niin sain kyllä tietää niiden opettamisesta tosi paljon. Temppujen lisäksi puhuttiin siedättämisestä. Siitä mikä ero on jos eläin näkee jonkun asian, vaikka muovipussin lattialla ensimmäistä kertaa ja säikkyy, kun ei tiedä mikä se on. Verrattuna siihen, että eläin pelkää, koska sillä on huonoja kokemuksia muovipusseista. 

Kuunnellessani tätä opetusta aloin pohtimaan kuinka soveltaisin sitä Pinjaan. Pinjahan ei uskalla tällä hetkellä liikkua valjaissa rennosti, koska sillä kävi kesällä pieni onnettomuus. Hihna takertui kovassa vauhdissa kiinni ja juoksu katkesi äkkipysäykseen. Tämän takia Pinja ei ole nyt kisannutkaan, koska se ei vaan pysty liikkumaan rennosti valjaissa. Olen yrittänyt opettaa Pinjaa valjaisiin uudelleen, mutta myönnän etten ole edennyt projektissa kovinkaan hyvin.

Kävin varsinaisen opetusosuuden jälkeen kysymässä Kaimiolta, mitä Pinjan kanssa pitäisi tehdä. Sain hyvät neuvot siitä, kuinka kanille lähdetään opettamaan, että valjaat ovat tosi kiva juttu. Vaikeampaahan se on, kun kanilla on huono kokemus valjaista, mutta nyt sain ainakin hyvät vinkit. Innolla odotan, että pääsen koittamaan Pinjan kanssa neuvoja. Jospa me nyt päästäisiin tuloksiin!

Muumin kanssa treenaillaan luoksetuloa, häkkiin-komentoa ja ihan perusjuttuja. Se osaa ne kyllä, mutta toteutusvauhti on hidas. Välillä on niin koomista kun vislaan ja huikkaan "Pinja, Muumi, häkkiin!". Pinja sinkoaa samalla sekunnilla häkkiin ja Muumi vasta lotkauttaa korvaansa, "aijaa, nytkö?". Sitten se tulee, mutta matkalla kiertää huoneen joka nurkan ja loikka on nii-in hidasta. Ehtii jo epäilys iskeä muistaako se enää minne piti mennä, mutta kyllä se lopulta häkkiin lonkuttelee.



PS. Tässä postauksessa oli nyt kuvia vain Muumista, koska en saanut Pinjasta yhtään järkevää kuvaa. Se inhoaa mallina oloa, toisin kuin Muumi, jota kamera ei häiritse yhtään. 

6 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Muumi kiittää. On se kyllä hurrjan lutuinen poika <3

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Muumi joutuu joka päivä pusukaappauksen kohteeksi, kun on niin söpö :D Onneksi se mötköttää ihan mielellään sylissä halittavana :)

      Poista